Sairauskassan säännöt

VOIMASSA OLEVAT SÄÄNNÖT 1.7.2019 ALKAEN
Hyväksytty varsinaisessa kassankokouksessa 24.4.2019

YLEISET MÄÄRÄYKSET
1 §
Vakuutuskassan nimi on Finlaysonin Forssan tehtaitten sairauskassa.
Kassan kotipaikka on Forssa.

2 §
Kassan tarkoituksena on näissä säännöissä määriteltyjen etuuksien myöntäminen. Kassan toimintaan sovelletaan näiden sääntöjen ohella vakuutuskassalakia (1164/1992). Kassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

3 §
Kassassa on oltava vähintään 100 jäsentä.


TOIMINTAPIIRI JA JÄSENYYS
4 §
Kassan toimintapiirin muodostavat:

1. Seuraaviin Forssassa toimiviin yhtiöihin ja yhteisöihin työsuhteessa olevat henkilöt:
Finlayson Oy
Renor Oy
Finlaysonin Forssan tehtaitten sairauskassa
Toimintapiiriin kuuluminen edellyttää, että työsuhteessa oleva henkilö saa edellä mainitulta työnantajalta pääasiallisen toimeentulonsa.

2. Eläkejäseninä ne henkilöt, jotka olivat tämän sairauskassan eläkejäseniä 31.8.2008.

3. Eläkejäseninä 01.09.2008 alkaen ne tämän sairauskassan toimintapiiriin kuuluvan työnantajan palveluksesta
eläkkeelle tai eläkettä odottamaan siirtyvät henkilöt, joiden jäsenyys tässä sairauskassassa on kestänyt vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymiseen mennessä.

4. Ulkojäseninä 01.09.2008 alkaen tämän sairauskassan toimintapiiriin kuuluneen työnantajan palveluksesta taloudellisista tai tuotannollisista syistä irtisanotut henkilöt, joiden jäsenyys tässä sairauskassassa on kestänyt vähintään viisi vuotta työsuhteen päättymiseen mennessä ja jotka olivat tämän sairauskassan jäseniä 1.1.2008 tai sen jälkeen.

Kassan jäsenyys on vapaaehtoinen.

Toimintapiiriin eivät kuulu:
1. Henkilöt, joiden työsuhde on tarkoitettu tilapäiseksi ja lyhytaikaiseksi.

2. Henkilöt, joilla on mahdollisuus jäsenyyteen jossain toisessa sairauskassassa.
Kassan jäsenyyttä on haettava neljän kuukauden kuluessa uuden työsuhteen alkamisesta toimintapiiriin kuuluviin työnantajiin.
Kassan ulko- ja eläkejäsenyyttä on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen työsuhteen päättymistä.
Eläkejäsenhakemuksen liitteeksi on toimitettava kopio eläkepäätöksestä.

Uusi jäsenyyshakemus on tehtävä aina jäsenyyden olosuhteissa tapahtuneiden muutosten yhteydessä.
Hallituksen tehtävänä on jäsenyyden edellytysten toteaminen.

Uuteen työsuhteeseen tulevan henkilön jäsenyys alkaa hallituksen päätöstä seuraavan kalenterikuukauden alussa. Ulkojäsenen jäsenyys alkaa työsuhteen päättymisen jälkeen. Eläkejäsenen jäsenyys alkaa eläkkeen alkaessa tai henkilön siirtyessä eläkettä odottamaan.


KASSASTA EROAMINEN JA EROTTAMINEN
5 §

Jäsen eroaa kassasta lakattuaan kuulumasta kassan toimintapiiriin tai tehtyään kassalle eroamista koskevan kirjallisen ilmoituksen. Jäsen katsotaan eronneeksi, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksujen suorittamisen kolmen kuukauden ajalta. Jäsen voidaan erottaa kassasta näiden sääntöjen 15 §:ssä mainituissa tapauksissa sekä etuuksien väärinkäytön vuoksi. Henkilö, joka on eronnut, katsottu eronneeksi tai erotettu kassasta, ei ole oikeutettu uudelleen liittymään kassan jäseneksi.

6 §
Jäsenellä, joka eroaa, katsotaan eronneeksi tai erotetaan kassasta, ei ole osuutta kassan varoihin.


VAKUUTUSMAKSUT
7 §

Kassan jäsenmaksu on 140,00 euroa kalenterivuodessa. Jos jäsenyys alkaa tai päättyy kesken kuukauden, peritään suhteellinen osuus koko kuukauden maksusta.

8 §
Jäsenmaksu on suoritettava kassan hallituksen määräämällä tavalla. Kassan hallitus voi hakemuksesta vapauttaa jäsenen jäsenmaksun suorittamisvelvollisuudesta pitkäaikaisen ulkomailla oleskelun ajalta tai ajalta jolloin jäsen on palkkaa saamatta ja työsuhteen päättymättä pitkäaikaisesti työstä poissa sairauden, synnytyksen, opiskelun, asevelvollisuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Jäsenellä ei ole maksuvapautuksen ajalta oikeutta näiden sääntöjen 10 §:n mukaisiin etuuksiin.

9 §
Kassan taloudellisen tilan niin vaatiessa kassan hallitus voi alentaa tai korottaa 7 §:ssä mainittua maksua enintään 25 prosentilla. Jäsenmaksujen muutos, jonka kestoaika on yli kuusi kuukautta, on kuitenkin todettava sääntömuutoksena.

ETUUDET
10 §

Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle, jonka sairauden, raskauden tai synnytyksen johdosta on turvauduttava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Korvausta maksetaan siltä osin, minkä hoito tarpeettomia kustannuksia välttäen, jäsenen terveydentilaa kuitenkaan vaarantamatta, olisi tullut maksamaan. Näissä säännöissä tarkoitettuna lääkärinä pidetään myös hammaslääkäriä. Suoritettavasta korvauksesta tehdään ennen sen maksamista 13 §:ssä tarkoitettu vähennys.
Kustannuksina korvataan:

1a) Lääkärinpalkkio, ei kuitenkaan hammaslääkärinpalkkiota, joka korvataan 7 kohdan perusteella, eikä hammashoitoon liittyvää muun lääkärin palkkiota. Leikkauksesta tai siihen verrattavasta toimenpiteestä perittyä palkkiota ei myöskään korvata, ellei hallitus yksittäistapauksessa
katso kohtuulliseksi suostua palkkion korvaamiseen joko kokonaan tai osaksi; sekä
b) avosairaanhoidon lääkäripalvelusta terveyskeskuksessa peritty muusta kuin hammashoidosta johtuva maksu ja sairaalan poliklinikkamaksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaisiin enimmäismääriin saakka;

2a) sairaalan ja terveyskeskuksen hoitopäivämaksu enintään keskussairaalan muussa kuin psykiatrisessa toimintayksikössä annetusta lyhytaikaisesta hoidosta perittävän hoitopäivä-
maksun enimmäismäärään saakka, päiväkirurgiasta peritty maksu enintään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen (912/1992) mukaiseen enimmäismäärään saakka. Korvausta suoritetaan tässä kohdassa mainituista maksuista yhteensä enintään 30 vuorokaudelta kalenterivuodessa;
b) yksityisen sairaanhoitolaitoksen maksu joko kokonaan tai osaksi, mikäli hallitus yksittäistapauksessa katsoo siihen kohtuulliseksi suostua ja ellei hoito ole 1-7 kohdan nojalla muutoin korvattavaa;

3) lääkärin määräämät sairauden hoitoon tarkoitetut lääkkeet ja niitä vastaavat tuotteet.

4a) lääkärin määräämät laboratoriotutkimukset;
b) lääkärin määräämät röntgentutkimukset;
c) yleislääkärin määräämät magneettikuvaukset julkisen terveydenhuollon yksikössä ja
erikoislääkärin määräämät magneettikuvaukset;
d) lääkärin määräämästä fysioterapiasta 450,00 euroa kalenterivuodessa, silloin, kun tutkimus tai hoito on myös sairausvakuutuslain mukaan korvattavaa; tai vaihtoehtoisesti hieronnasta, naprapatia-, kiropraktiikka- tai osteopatiahoidosta 450,00 euroa kalenterivuodessa;
e) lääkärin määräämät puhdistusaineet ja sidostarpeet;

5a) kassan jäsenelle aiheutuneet, kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset sairaanhoidon tai lääkärin määräämien apuvälineiden tai muiden laitteiden hankkimisen ja ylläpitämisen kannalta välttämättömät matkakustannukset halvinta kulkutapaa käyttäen,
ellei muuta matkustustapaa sairauden laadusta tai liikenneolosuhteista johtuen ole pidettävä välttämättömänä;
b) lääkärin tai muun 11 §:n 1 momentissa tarkoitetun asianmukaisen
ammattikoulutuksen saaneen henkilön käynnistä potilaan luona johtuvat matkakustannukset; sekä;
c) kassan hallituksen antamien yleisohjeiden mukaiset tarpeelliset majoittumiskustannukset,
mikäli kassan jäsen on korvattavan matkan aikana joutunut yöpymään majoitusliikkeessä taikka tutkimus- tai hoitolaitoksen potilaita varten järjestetyssä majoituspaikassa;

6) vähintään kaksi vuotta kassaan kuuluneelle lääkärin tai optikon määräämänä Suomesta hankitut yhdet tai useammat silmälasit, piilolasit ja aurinkolasit vahvuuksilla enintään 600,00 euron yhteismäärään astii joka toinen kalenterivuosi;

7) vähintään kaksi vuotta kassaan kuuluneelle hammaslääkärin ja erikoishammasteknikon
tai suuhygienistin suorittamasta hoitotyöstä peritty maksu siten, että hoitotyönä pidetään myös hampaiden tutkimusta, oikomista, proteettisia toimenpiteitä ja hammasteknistä työtä, kuitenkin niin, että suoritettavan korvauksen määrä on enintään 600,00 euroa kunakin kalenterivuonna annetusta hoidosta aiheutuneista kustannuksista;

8) hammaslääkärin määräämät purentakiskot ja osaproteesit 10 §:n 7 kohdan hammashoidon lisäetuuteen sisältyvinä;

9) terveyden ylläpitämiseksi liikunta-avustus enintään 200 euroa kalenterivuodessa;

10) jalkojenhoitajan tai jalkaterapeutin tekemästä jalkojenhoidosta enintään 100 euroa kalenterivuodessa;

11) lääkärin tai fysioterapeutin määräämien tukipohjallisten hankkiminen 120 euron enimmäismäärään saakka korvauskertaa kohti. Korvausta suoritetaan enintään joka toinen vuosi;

12) hammasprotetiaan/hammasimplantteihin 10 §:n 7 kohdan lisäksi enintään 1 000 euroa kalenterivuodessa;

13) pneumokokki-rokote kerran jäsenyyden aikana;

14) hivenaine- ja vitamiinitutkimuksiin tai muihin terveydentilaa mittaaviin tutkimuksiin ilman lääkärin lähetettä enintään 100 euroa kalenterivuodessa.


11 §
Näiden sääntöjen mukaisen korvauksen maksamisen edellytyksenä on, että

1) tutkimuksen on suorittanut tai hoidon antanut lääkäri taikka muu asianmukaisen ammatti-
koulutuksen saanut henkilö, joka on merkitty Valviran ammattihenkilöiden keskusrekisteriin; tai

2) yksityisessä terveydenhuollossa suoritettu tutkimus tai annettu hoito on tapahtunut
sairausvakuutuslain 3 luvun 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa terveydenhuollon toiminta-
yksikössä.

Tarpeellisena hoitona ja tutkimuksena pidetään lääketieteellisesti yleisesti hyväksytyn, hyvän
hoitokäytännön mukaista sairaudenhoitoa. Lääkärin määräys on hankittava ennen korvaukseen
oikeuttavaa tapahtumaa. Määräyksen perusteella on oikeus korvaukseen yhden vuoden ajan määräyksen
antamisesta. Yhdellä määräyksellä korvataan enintään 15 tutkimus- tai hoitokertaa, jos tutkimus on
suoritettu tai hoito on annettu vuoden kuluessa määräyksen antamisesta.

Lääkkeitä, kliinisiä ravintovalmisteita ja perusvoiteita korvataan kerralla enintään kolmen kuukauden
hoitoaikaa vastaava määrä.

Ulkomailla annettu hoito korvataan enintään siihen määrään asti, mikä olisi jouduttu maksamaan, jos hoito olisi annettu Suomessa. Matkakuluja ulkomailla ei korvata.

Edellä 10 §:n 2 momentin 4 d sekä 6 ja 7 kohdissa mainittuja enimmäismääriä voidaan viimeistään marraskuussa pidettävän varsinaisen kassankokouksen päätöksellä tarkistaa seuraavan vuoden alusta lukien kassankokousvuoden kustannuksia vastaaviksi.

12 §
Lisäpäivärahaa maksetaan toimintapiiriin kuuluvaan työnantajaan työsuhteessa olevalle jäsenelle, joka sairauden, vapaa-ajan tapaturman ja raskauden vuoksi on estynyt tekemästä työtä. Lisäpäivärahaa maksetaan sen jälkeen, kun jäsenen työkyvyttömyys on jatkunut niin pitkään, että hänen oikeutensa työehtosopimuksen mukaiseen työnantajan maksamaan sairausajan palkkaan on päättynyt.
Lisäpäivärahaa maksetaan enintään 90 kalenteripäivän pituiseen ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä kyseenomaisesta työkyvyttömyydestä.

Lisäpäivärahan määrä vastaa työnantajan sairausajalta maksamaa palkkaa vähennettynä Kelan maksamalla sairauspäivärahalla. Lisäpäiväraha suoritetaan jäsenelle sitten, kun Kelan päätös sairauspäivärahasta on toimitettu sairauskassalle.

13 §
Edellä 10 ja 12 §:ssä määriteltyjä etuuksia kassa suorittaa vain siltä osin kuin ne ylittävät sairausvakuutuslain nojalla saatavat vastaavanlaiset korvaukset. Jos kassan jäsenellä on oikeus saada korvausta muunkin Suomen lain kuin sairausvakuutuslain nojalla, on hänelle suoritettava korvausta vain siltä osin, kuin se ylittää muun lain nojalla suoritettavan korvauksen. Vastaavasti, jos jäsenellä on oikeus saada korvausta muun maan kuin Suomen lainsäädännön perusteella, kyseinen korvaus voidaan hallituksen harkinnan mukaan ottaa huomioon kokonaan tai osittain kassan korvausta määrättäessä.

14 §
Kassan vastuu lisäetuuksien osalta alkaa jäsenyyden alkamisesta lukien ja päättyy jäsenyyden päättyessä. Kassa korvaa ainoastaan jäsenyysaikana syntyneitä kustannuksia.

ETUUKSIA KOSKEVAT RAJOITUKSET
15 §

Jos jäsen on vakuutustapahtuman sattumisen jälkeen vilpillisesti antanut kassalle vääriä tai puutteellisia tietoja, joilla on merkitystä etuuden saamiseen tai suuruuteen, voidaan hänet erottaa kassasta, taikka hänelle kuuluva etuus evätä tai sitä alentaa sen mukaan, kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.

16 §
Kassa on etuuksien osalta vastuusta vapaa sellaista jäsentä tai muuta edunsaajaa kohtaan, joka on tahallisesti aiheuttanut vakuutustapahtuman.
Jos jäsen tai muu edunsaaja on aiheuttanut vakuutustapahtuman törkeästä huolimattomuudesta, voidaan hänelle kuuluva lisäetuus evätä tai sitä alentaa tai jo myönnetyn etuuden suorittaminen keskeyttää sen mukaan kuin olosuhteet huomioon ottaen on kohtuullista.
Mitä 2 momentissa on määrätty, sovelletaan myös, jos jäsen on tahallisesti estänyt parantumistaan tai ilman hyväksyttävää syytä ei ole suostunut kassan osoittaman lääkärin määräämään tutkimukseen tai hoitoon, vakavaa terveydellistä vahingonvaaraa aiheuttavaa toimenpidettä lukuun ottamatta.

17 §
Hallituksella on oikeus antamissaan yleisohjeissa määrätä ketä lääkäriä tai 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua asianmukaisen ammattikoulutuksen saanutta henkilöä taikka mitä sairaanhoito- tai tutkimuslaitosta tai apteekkia on käytettävä, kun kysymys on näiden sääntöjen perusteella etuutena korvattavasta hoidosta.

Kassan jäsen on velvollinen käymään kassan hallituksen määräyksestä ja kassan kustannuksella korvausasian selvittämistä varten tutkittavana hallituksen määräämän lääkärin luona tai hallituksen määräämässä sairaanhoito- tai tutkimuslaitoksessa.
Jos jäsen ei noudata kassan hallituksen 1 tai 2 momentin nojalla antamaa määräystä, voidaan korvaus evätä joko kokonaan tai osaksi.

ETUUKSIEN HAKEMINEN JA SUORITTAMINEN
18 §
Näiden sääntöjen mukaista etuutta on haettava kirjallisesti. Hakemukseen on liitettävä tarpeelliseksi katsottava selvitys.
Lisäpäivärahaa on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä päivästä, mistä alkaen sitä halutaan saada. Korvausta sairauden tai raskauden ja synnytyksen aiheuttamista kustannuksista on haettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun maksu, josta korvausta haetaan, on suoritettu.

Myöhästymisestä huolimatta etuus voidaan kuitenkin myöntää joko kokonaan tai osaksi, jos sen epäämistä on pidettävä kohtuuttomana.

Etuushakemukset on käsiteltävä kiireisinä. Etuuden viivästymiseen sovelletaan korkolakia (633/1982).

19 §
Näiden sääntöjen 10 ja12 §:n mukainen korvaus voidaan 13 §:n estämättä suorittaa täysimääräisenä, jos viimeksi mainitussa pykälässä tarkoitetun muun korvauksen saaminen viivästyy kassan jäsenestä riippumattomasta syystä ja mikäli jäsen sitoutuu suorittamaan lain nojalla saamastaan korvausmäärästä takaisin kassalle sen suorittamaa korvausta vastaavan osan.

20 §
Jos kassan jäsen tai muu edunsaaja on saanut näiden sääntöjen mukaista lisäetuutta enemmän kuin mihin hänellä on ollut oikeus, on aiheettomasti maksettu etuus perittävä takaisin.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus voidaan jättää osittain tai kokonaan takaisin perimättä, jos tämä katsotaan kohtuulliseksi ja etuuden maksamisen ei ole katsottava johtuneen jäsenen tai edunsaajan tai hänen edustajansa vilpillisestä menettelystä tai jos takaisin perittävä määrä on vähäinen.
Aiheettomasti maksettu lisäetuus saadaan periä takaisin myös kuittaamalla se vastaisuudessa
suoritettavista etuuksista.

MUUTOKSENHAKU ETUUSPÄÄTÖKSEEN
21 §
Kassan lisäetuuspäätökseen tyytymätön voi pyytää asiassa ratkaisusuositusta Vakuutus- ja rahoitusneuvonnasta.


OMAN PÄÄOMAN RAHASTOT

22 §
Kassalla on vararahasto ja käyttörahasto.

Vararahastoa tulee vuosittain kartuttaa vähintään 20 prosentilla tilinpäätöksen osoittamasta ylijäämästä sen jälkeen kun siitä on vähennetty taseen osoittama alijäämä edellisiltä tilikausilta. Kun vararahasto on vähintään yhtä suuri kuin tilikauden ja kahden edellisen tilikauden vakuutusmaksutulon keskimäärä, ei siirto vararahastoon enää ole pakollinen.
Vararahastoa saadaan alentaa kassankokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman alijäämän peittämiseksi.
Sen estämättä mitä 3 momentissa on sanottu, Finanssivalvonta voi hakemuksesta antaa kassalle luvan erityisistä syistä alentaa vararahaston määrää, ei yleensä kuitenkaan täyden vararahaston määrää pienemmäksi.

23 §
Käyttörahastoon on siirrettävä se osa ylijäämästä, jota ei ole siirretty vararahastoon.
Käyttörahastoa saadaan käyttää:

1) tilinpäätöksen osoittaman alijäämän ensisijaiseen peittämiseen; sekä

2) hallituksen harkinnan mukaan 10 ja 12 §:ssä määrättyjen etuuksien lisäämiseen hallituksen
enintään vuodeksi kerrallaan vahvistaman suunnitelman mukaisesti;

VASTUUVELKA
24 §
Kassan vastuuvelan muodostaa korvausvastuu, joka vastaa sattuneiden vakuutustapahtumien johdosta suoritettavia, tilikauden päättyessä maksamatta olevien lisäetuuksien korvausmääriä. Korvausvastuu lasketaan tilinpäätökseen Finanssivalvonnan määräysten mukaista laskuperustetta noudattaen.

TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
25 §

Kassan tilikautena on kalenterivuosi.
Kultakin tilikaudelta on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1336/2002) ja Finanssivalvonnan antamien määräysten mukainen tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman ja
taseen liitetietoineen. Tilinpäätökseen on liitettävä toimintakertomus. Tilinpäätös ja toimintakertomus on annettava tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kuukautta ennen varsinaista kassankokousta.

26 §
Jos käyttörahasto ei riitä kassan alijäämän peittämiseen, käytetään siihen vararahastoa.
Kassassa ei ole vakuutuskassalain 76 §:ssä tarkoitettua lisämaksuvelvollisuutta.

TILINTARKASTUS
27 §
Kassalla on yksi kalenterivuodeksi kerrallaan valittu tilintarkastaja. Tilintarkastajaksi voidaan valita luonnollinen henkilö tai hyväksytty tilintarkastusyhteisö.

Tilintarkastajaksi valitulle luonnolliselle henkilölle on valittava varatilintarkastaja. Tilintarkastajaksi valitulle tilintarkastusyhteisölle ei valita varatilintarkastajaa.

Tilintarkastajan ja tämän varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja.
Tilintarkastajan tai tilintarkastajien valinnasta päättää kassankokous. Tilintarkastajaksi ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 75 vuotta.

28 §
Kumotaan 1.1.2018 alkaen.

KASSANKOKOUS
29 §

Ylin päättämisvalta kassan asioissa on kassankokouksella, johon jokaisella kassan jäsenellä on oikeus osallistua.
Kassankokous on pidettävä kassan kotipaikassa.

30 §
Kassankokouksessa on kullakin jäsenellä yksi ääni. Jäsen käyttää oikeuttaan kassankokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehenä voi toimia ainoastaan kassan toinen jäsen ja hänellä on oikeus edustaa itsensä lisäksi enintään yhtä muuta jäsentä.
Jäsenen asiamiehen äänioikeuden käyttäjän tulee esittää päivätty ja yksilöity valtakirja.
Kassankokouksessa ei saa käyttää avustajaa.

31 §
Kassalla on vuosittain kaksi varsinaista kassankokousta, joista toinen pidetään viimeistään huhtikuussa ja toinen viimeistään marraskuussa.
Viimeistään huhtikuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) esitetään tilinpäätös ja tilintarkastuskertomus;

2) päätetään tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta;

3) päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja kassanjohtajalle;

4) päätetään ylijäämän käyttämisestä tai alijäämän peittämisestä;

5) päätetään muista toimenpiteistä, joihin edellisen vuoden toiminta ja tilinpäätös saattavat
antaa aihetta; sekä

6) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.
Viimeistään marraskuussa pidettävässä varsinaisessa kassankokouksessa:

1) määrätään hallituksen puheenjohtajan ja muiden jäsenten sekä tilintarkastajien palkkiot;

2) valitaan tarvittavat jäsenet ja varajäsenet erovuoroisten hallituksen jäsenten ja varajäsenten
tilalle

3) valitaan tilintarkastaja ja tarvittava varatilintarkastaja; sekä

4) käsitellään muut kokouskutsussa mahdollisesti mainitut asiat.

32 §

Ylimääräinen kassankokous on pidettävä, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta.
Ylimääräinen kassankokous on niin ikään pidettävä, jos kassankokouksessa äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kymmenesosa äänioikeutettujen yhteenlasketusta äänimäärästä, tai Vakuutusvalvontavirasto taikka kassan tilintarkastaja sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Kokouskutsu on toimitettava 14 päivän kuluessa 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen esittämisestä.

33 §
Kutsu kassankokoukseen on toimitettava aikaisintaan neljä viikkoa ja viimeistään viikkoa ennen kokousta. Jos päätöksen tekeminen kassankokouksessa käsiteltävässä asiassa siirretään jatkokokoukseen, on siihen toimitettava eri kutsu, jos kokous pidetään myöhemmin kuin neljän viikon kuluttua.
Kokouskutsu toimitetaan ilmoitustauluille ja lähetetään erikseen jäsenille, jotka eivät ole työsuhteessa
toimintapiiriin kuuluvaan työnantajaan.

34 §
Kassankokouksen kokouskutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.
Milloin kassankokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, on tilinpäätöstä koskevat asiakirjat tai niiden jäljennökset
pidettävä vähintään viikon ajan ennen kokousta kassan toimistossa kassankokouksessa äänioikeutettujen
nähtävinä. Vastaavasti on meneteltävä, mikäli kassankokouksessa käsitellään sääntöjen muuttamista koskevaa
asiaa. Nähtävillä olosta on ilmoitettava kokouskutsussa.
Jos kassankokouksessa käsitellään kassan sääntöjen muuttamista, on muutoksen pääasiallinen sisältö mainittava kokouskutsussa.

35 §
Kassankokouksessa johtaa puhetta kokouksen tähän tehtävään valitsema henkilö.
Kassankokouksen päätökseksi tulee, jollei laista tai näistä säännöistä muuta johdu, se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.
Päätös, joka koskee kassan sääntöjen muuttamista, on pätevä vain, jos äänioikeutetut, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetusta äänimäärästä, ovat sitä kannattaneet. Sama vaatimus koskee kassan selvitystilaan asettamista ja sen purkamista muussa kuin lain edellyttämässä tapauksessa sekä kassan sulautumista koskevan sopimuksen hyväksymistä.

36 §
Asiasta, jossa ei ole noudatettu lain tai näiden sääntöjen kokouskutsua tai asiakirjan nähtäväksi asettamista koskevia säännöksiä, ei saa tehdä päätöstä ilman niiden suostumusta, joita laiminlyönti koskee. Jos asia lain tai
näiden sääntöjen mukaan on kokouksessa käsiteltävä, saa kassankokous päättää siitä, vaikkei asiaa ole mainittu kokouskutsussa. Kassankokous voi niin ikään aina päättää ylimääräisen kassankokouksen koolle kutsumisesta määrättyä asiaa käsittelemään.

Jäsenellä on oikeus saada haluamansa asia kassankokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

37 §
Kassankokouksessa pidetään pöytäkirjaa, johon on merkittävä saapuvilla olleet äänioikeutetut ja
heidän äänimääränsä, kokouksessa tehdyt päätökset sekä milloin päätöksestä on äänestetty, äänestyksen
tulos.

Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa sitä varten valitun äänioikeutetun
tarkastettava ja allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä
kassan toimistossa jäsenten nähtävänä.

HALLITUS
38 §
Kassan hallitukseen kuuluu kuusi varsinaista jäsentä, joista kullakin on oltava henkilökohtainen varajäsen.
Hallituksen valitsee kassankokous. Hallitukseen ei saa valita henkilöä, joka on täyttänyt 80 vuotta.
Hallituksen jäsenen toimikausi on neljä kalenterivuotta. Hallituksesta eroaa kahtena vuonna peräkkäin kolme varsinaista jäsentä varajäsenineen. Seuraavana kahtena vuonna hallituksen kokoonpanossa ei tapahdu muutoksia.

39 §
Hallitus edustaa kassaa sekä huolehtii kassan hallinnosta ja kassan toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Hallituksen tehtävänä on erityisesti:

1) ottaa ja erottaa kassanjohtaja ja kassan toimihenkilöt sekä määrätä heidän toimenhoitonsa
ehdoista;

2) antaa kassanjohtajalle kassan juoksevan hallinnon ja muun toiminnan hoitamista varten tarvittavat ohjeet ja määräykset;

3) huolehtia siitä, että kassan kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty;

4) päättää kassan varojen sijoittamisesta ja 44 §:ssä mainittujen lainojen ottamisesta;

5) päättää etuuksien myöntämisestä, ellei hallitus ole antanut ratkaisuoikeuksia kassanjohtajalle tai
kassan toimihenkilöille;

6) kutsua koolle kassankokous ja valmistella kokouksessa käsiteltävät asiat sekä tehdä toimintakertomuksessa kokoukselle esitys tilinpäätöksen osoittamaa yli- tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi; sekä

7) antaa oikeus kassan nimen kirjoittamiseen 43 §:n mukaisesti.

40 §
Hallitus valitsee keskuudestaan vuosittain puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Puheenjohtajan
on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä
on saapuvilla.

Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmän kuin puolet läsnä olevista on kannattanut tai äänten
mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy.

Hallituksen jäsen tai kassanjohtaja ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan
välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

41 §
Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan laatija. Pöytäkirjan tarkastaa vähintään yksi hallituksen kutakin kokousta varten siihen erikseen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja kassanjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.
Pöytäkirjaan on merkittävä:

1) kokouksen päivämäärä, sen alkamis- ja päättymisaika sekä kokouspaikka;

2) kokouksessa saapuvilla olleet hallituksen jäsenet sekä muut henkilöt;

3) kokouksessa käsitellyt asiat, siinä tehdyt päätökset ja suoritetut äänestykset sekä eriävät
mielipiteet; sekä

4) esteellisyydet ja muut tarpeellisiksi katsotut seikat.

KASSANJOHTAJA
42 §
Kassan toimitusjohtajana toimii kassanjohtaja, jonka tehtävänä on hoitaa kassan juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti. Kassanjohtajan on huolehdittava, että kassan kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty. Kassanjohtajalla on oikeus edustaa kassaa sellaisessa asiassa, joka vakuutuskassalain 33 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

KASSAN NIMENKIRJOITUS
43 §
Kassan nimen kirjoittavat hallituksen jäsen, kassanjohtaja tai hallituksen valtuuttama kassan toimihenkilö, kaksi yhdessä.

VAROJEN SIJOITTAMINEN JA LAINANOTTO
44 §
Kassan on sijoitettava varansa turvaavasti ja tuloa tuottavasti sekä kassan maksuvalmiutta silmällä pitäen. Kassan varoja ei saa käyttää kassan toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Kassa saa ottaa lainaa ainoastaan vakuutuskassalain 7 §:n 2 momentissa mainituin edellytyksin. Kassan ottamien lainojen yhteismäärä ei kuitenkaan saa ilman Finanssivalvonnan suostumusta olla suurempi kuin yksi kymmenesosa edellisen tilikauden vakuutusmaksutulosta.

JAKAUTUMINEN
45 §
Kassa ei voi jakautua vakuutuskassalain 13 luvussa säädetyllä tavalla.

KASSAN PURKAMINEN
46 §
Kassa on asetettava selvitystilaan ja purettava vakuutuskassalain 11 luvussa säädetyllä tavalla:

1) jos kassan jäsenmäärä ei kahden viimeksi kuluneen kalenterivuoden päättyessä ole täyttänyt
sääntöjen 3 §:ssä määrättyä vähimmäismäärää, eikä voida pitää todennäköisenä, että jäsenmäärä
lähinnä seuraavan neljän kuukauden aikana tulee nousemaan tähän määrään;

2) jos kassan tilinpäätös osoittaa alijäämää eikä alijäämää ole peitetty kahden seuraavan
tilikauden aikana; sekä

3) jos kassankokous on tehnyt päätöksen kassan purkamisesta.

47 §
Kassan purkautuessa jäljelle jäävät varat jaetaan niille, jotka selvitystilan alkaessa olivat kassan jäseniä. Varat jaetaan heidän selvitystilan alkamista välittömästi edeltäviltä 60 kuukaudelta suorittamiensa jäsenmaksujen osoittamassa suhteessa. Jos jaettava määrä on vähäinen, voi kassankokous kahden kolmasosan äänten enemmistöllä tehdä päätöksen, että varat käytetään johonkin muuhun kassan toimintaa vastaavaan tai yleishyödylliseen tarkoitukseen.